En minä, mutku sosiaalinen paine!

Keskustelin äskettäin nelikymppisen mieshenkilön kanssa alkoholinkäytöstä. Hän oli sitä mieltä, että kaveriporukan illanvietossa pärjäisi varmasti periaatteessa juomattakin, mutta että sosiaalinen paine on aika kova. ”Kyllähän siitä saisi kuulla, jos ei mitään ottaisi”.

Minä haukoin (salaa mielessäni) henkeä. Totesin, että voihan se olla niinkin, mutta itse liikun nykyään lähinnä sellaisissa ympyröissä, joissa jokainen saa olla juuri niin juomatta kuin haluaa. Mies jatkoi, että sinulla on sitten paremmat piirit kuin hänellä. Siitä en tiedä, mutta ainakaan minun ei tarvitse kuulla, että valinnoissani ja sitä kautta minussa olisi jotain vikaa.

Jäin pohtimaan, mitä ihmettä ”sosiaalinen paine” oikeastaan on. Ulkopuolisten todellisia tai kuviteltuja odotuksia, miten meidän kuuluisi tai ei kuuluisi toimia, jotta olemme muiden hyväksynnän arvoisia – eli säästymme kettuilulta? Niin kutsuttuja ystäviä, jotka aukovat päätään, jos joku haluaa tehdä asiat omalla tavallaan – mitä se sitten ikinä onkin? Ovatko sellaiset ihmiset aikasi ja energiasi arvoisia? Närkästyin ajatuksesta, että tuollaisia ”ystäviä” voi ollakaan.

Sitten tajusin, ettei sosiaalisessa paineessa ole kyse ainoastaan tai välttämättä ollenkaan siitä, miten muut ihmiset odottavat meidän toimivan. Kyse on aikuisen ihmisen omasta vellihousuudesta, kykenemättömyydestä pitää omista rajoista kiinni, haluttomuudesta kunnioittaa itseään. ”Sosiaalinen paine” on kätevä tapa sälyttää vastuu omista ratkaisuista muille. ”Enhän minä muuten, mutta kun nuo muut.” Hei, tuo on lähinnä kuusi- tai korkeintaan kuusitoistavuotiaiden juttu!

Taustalla on ymmärrettävästi tarve säilyttää kasvonsa ja sen takana hylätyksi tulemisen pelko, kuten niin usein ihmisen toiminnassa muutenkin – laumaeläimiä kun olemme. Haastan kuitenkin miettimään, millaiseen laumaan haluat kuulua. Sellaiseen, jossa sinut hyväksytään sellaisena kuin olet, vai sellaiseen, jossa sinun odotetaan pahimmassa tapauksessa tuhoavan omaa terveyttäsi vastoin tahtoasi?

Uskon, että sosiaalisen paineen tunne vähenee nimenomaan sen myötä, että siitä irrottautuu tieten tahtoen. Pohdi, mitä itse haluat, ja uskalla toimia sen mukaan, niin alkoholinkäytön suhteen kuin muutenkin. Jokainen omasta halusta tehty itsenäinen ratkaisu tekee olon vahvemmaksi, eikä itseluottamuksen rakentamiseen tarvitsekaan enää samalla tavoin tukea muilta.

Kettuilu loppuu yleensä lyhyeen. Jos kettuilun sijaan ihmisuhde loppuu kokonaan, ehkä se saakin mennä. Silloin voi pohtia, mihin suhde oikeastaan perustuikaan. Mutta kun ihmiset huomaavat, että sinulla on omat rajasi, hekin todennäköisesti alkavat kunnioittaa niitä. Jos taas et arvosta itseäsi, eivät muutkaan arvosta sinua.

Mainokset

2 thoughts on “En minä, mutku sosiaalinen paine!

  1. Tämä oli varsin ajankohtainen blogi kirjoitus koska olen juuri käynyt läpi tämän saman prosessin. Päätin luopua alkoholista noin vuosi sitten ja lopulta se alkoi toimia kuusi kuukautta myöhemmin. Yksi suurimmista ongelmista oli ns. sosiaaliset paineet. Luonnollisesti oma käyttäytymiseni muuttui ja se ei ollutkaan ihan helppoa ympäristölleni. Vieläkin tulee kysymyksiä että olenko todella lopettanut alkoholin käytön. Suurimmat haasteet eivät tulleet ystäviltä, kun ne olivat jo vaihtumassa terveempiin. Mutta haasteita tuli ja tulee sukulaisilta, perheeltä ja puolisolta. Ne kun on vähän vaikeampi vaihtaa. Samalla jouduin myös miettimään samat asiat työn ympäriltä. Kuinka selvittää asiakkaalle, että juon pellegrinoa, kun aikaisemmin pullo tai kaksi viiniä toimi ihan yhtä hyvin.

    Kuten kirjoitit, kysehän on rajoista ja kuinka toimia ja vahvistaa niitä. Itselläni se toimi parhaiten valmistautumalla tilanteisiin joissa alkoholia on tarjolla ja jopa odotettu että sitä myös nautitaan. Kaytin yhtä hyvää ystävääni apuna näissä tilanteissa. Kerroin mitä on tulossa, mikä on päätökseni ja sitten sovin että soitan tai lähetän tekstiviestin kun tulen kotiin olen ottanut tai en. Kummasti se ystävän vastapaino auttoi siinä, kun piti tehdä päätös sen tarjotun juoman suhteen. Vaikka olen ollut ilman alkoholia kesästä saakka, käytän vieläkin mainittua ystavääni apuna, kun tulee hankalampia tilanteita. Joulun aika on yleensa haasteellinen tälle asialle.

    Olen vahvasti sitä mieltä että ns. sosiaalinen paine on yksi vaikeimmista asioista mitä tulee alkoholin suhteen. Ihmiset, ystävät, perhe rupeavat todellakin käyttäytymään oudosti, kun ei käytä ollenkaan alkoholia. Se vielä korostuu kun muuttaa vanhoja käytöstapojaan, kun lopettaa alkoholin käytön.
    Toivon viittaamallesi mieshenkilölle kovasti onnea alkoholin suhteen. Hän ei ole valinnut helpointa polkua ja se vaatii muutoksia omien käyttöytmistapojen suhteen.

  2. Päivitysilmoitus: Oi, ihana vastuu! | Loppuunpalaneen käryä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s