
Viime elokuussa istuin Itä-Suomessa rantanurmikolla ja yritin keksiä ratkaisua erääseen tärkeään päätökseen. Yhtäkkiä viereeni nurmikolle laskeutui sudenkorento. Mieleeni muistui, mitä sudenkorennoista sanotaan: että ne elävät vain yhden päivän. (Wikipedian mukaan useimmat sudenkorentolajikkeet melko pitkään, lämpimillä alueilla jopa kuukausia, mutta ei nyt takerruta vähemmän romanttisiin faktoihin.)
Kysyin itseltäni, mitä minä tekisin, jos eläisin vain tämän yhden päivän.
En analysoinut asiaa sen kummemmin, annoin vain minkä tahansa vastauksen nousta nopeasti alitajunnastani. Vastaus oli yllättävä. Sen ansiosta sain saman tien ratkaisun asiaan, jota olin pyöritellyt kuukausikaupalla.
Tuon kerran jälkeen olen välillä pysähtynyt kysymään itseltäni samaa uudestaan. Vastaus kertoo paljon siitä, mikä minulle kyseisellä hetkellä on tärkeintä.
Vastauksen ei välttämättä tarvitse antaa vaikuttaa päivän kulkuun. Vaikka vastaus olisi joka kerta ”kertoisin rakkaimmilleni, kuinka paljon heitä rakastan”, emme ehkä silti voi käyttää kaikkia päiviämme pelkästään läheisiämme ylistäen. Vastaus ei välttämättä ole ”imuroisin ja veisin roskat”, mutta joskus nekin puuhat on hyvä hoitaa… mutta ehkäpä vastaus voisi olla lupaus nauttia siitä, mitä ikinä teenkään.
Vastaus saattaa pysäyttää ja herättää. Oletko keskittynyt viime aikoina arjessasi olennaiseen? Elätkö arvojesi mukaista elämää? Teetkö riittävästi sitä, mitä eniten haluat? Varsinkin päätöksentekotilanteessa kysymys voi olla erityisen hyödyllinen.
Mikä olisi sinun vastauksesi olisi juuri nyt?