Kirjoja kasvumatkan varrelta

Minua pyydetään usein suosittelemaan itsensä kehittämiseen ja henkiseen kasvuun liittyviä kirjoja. Suositusten antaminen on hankalaa, sillä jokaisen polku on yksilöllinen. Eri vaiheissa kasvua eri kirjat kiinnostavat ja avautuvat eri tavoin. Yleensä pitää tuntea toinen ihminen ja hänen tilanteensa hyvin, jotta osaisi ohjata osuvimpien lähteiden äärelle.

Listasin tähän kuitenkin kirjoja, jotka ovat olleet minulle merkityksellisiä jossain kohtaa. Tämä ei ole lista kirjoista, jotka ottaisin mukaan autiolle saarelle – joistakin olen jo kasvanut niin sanotusti ohi.

Tämä lista ei tarkoita, että vain nämä kirjat olisivat jotain. Olen lukenut aika paljon, ja tuntuu siltä, että olen oppinut yhden oivalluksen sieltä ja toisen tuolta. Harvoin yksittäinen kirja mullistaa maailmani täysin. Usein yhden lukeminen pohjustaa sitä, että seuraava avautuu paremmin. Mutta ainakin nämä kirjat haluan nostaa esiin, kun aloin pohtia, mitkä kirjat ovat tuoneet minut siihen, missä nyt olen.

1. Menestys ja onnellinen elämä (Brian Tracy) 

Itsensä kehittämisen klassikoita ja omilla alkumetreilläni yksi tärkeimpiä oppaita. Sopii hyvin niillekin, jotka eivät ole vielä lukeneet itsensä kehittämisestä juurikaan, ja varsinkin niille jotka ovat kiinnostuneita suorituskyvyn kehittämisestä ja bisnespuolesta. Muistan noin kuuden vuoden takaa, kuinka tätä kirjaa lukiessa Tracy onnistui jatkuvasti vastaamaan kysymyksiin, joita mielessäni lukemisen aikana heräsi. Nyt pitäisin kirjaa turhan tavoitepainotteisena, ehkä hieman jäykkänä ja konservatiivisenakin, mutta siinä on silti edelleen paljon hyvää.

2. You can have what you want (Michael Neill)

Myös hyvä ”peruskirja” itsensä kehittämisen maailmaan. Michael Neill oli suorituskeskeisen starttini jälkeen yksi ensimmäisiä askeleita kohti lempeämpää lähestymistapaa. Neill on maailmanluokan valmentaja, joka painottaa tuloksentekemisen lisäksi nauttimista ja iloa ja sitä, että tavoitteisiin ei kannata takertua liian tiukasti. Asennetta kuvaa hyvin hänen kirjansa väliotsikko ”Secret of letting go for it” 🙂 Olen ammentanut häneltä paljon omaan tapaani valmentaa.

3. Sydänmagneetti (Rudiger Schache)

Minun ei pitänyt hankkia Sydänmagneettia, koska se vaikutti pikavilkaisulla turhalta The Secret-plagiaatilta. Sitten vilkaisin sitä ohimennen kirjakaupassa ja silmiin osui kohta, joka tosissaan kolahti. Avasin toisen random-kohdan, taas osui ja upposi. Ostettuani kirjan luin sen välittömästi kahteen kertaan. Se oli ihana 🙂

Sydänmagneetti jättää minut joka kerta vähän sanattomaksi. Siinä on pienessä paketissa valtavasti pohdittavaa asiaa. Se pilkkoo vetovoiman lakia tarkemmin osiin kuin Salaisuus. Emme vedä puolemme pelkästään sitä mitä ajattelemme, vaan myös vastakohtiamme, asioita joita ehdottomasti haluamme välttää sekä ihmisiä, jotka tarvitsevat meiltä jotakin.

4. Pyydä niin saat (Esther & Jerry Hicks)

Parasta mahdollista ”jatkoa” Sydänmagneetille oli Pyydä niin saat. Jos vetovoiman laista jotakin haluaa lukea, suosittelen tätä. (Tosin tykkäsin itse siitä, että olin lukenut Sydänmagneetin alle – uskon että Hicksien kirja avautui minulle sitä kautta paremmin). Helppolukuista ja miellyttävää tekstiä, houkuttelevaa ja valaisevaa asiaa! Harvoja kirjoja on kirjoitettu niin täyteen hyviä suggestioita kuin tämä. Asiaa ei tosin ole niin paljon kuin sivumäärä antaa ymmärtää, sillä samat viestit toistuvat läpi kirjan. Tekstistä kuitenkin välittyy ihana energia.

Kirja selittää vetovoiman lakia ihan eri syvyydellä kuin vaikkapa Salaisuus ja Sydänmagneetti, ja se valottaakin paljon laajempaa henkistä maailmaa. Siinä muistutetaan vahvasti, että oma ajattelumme on suurin este haluamiemme asioiden saavuttamiselle, ja vastustuksesta on päästävä eroon, jotta hyvinvointi voi vapaasti virrata luoksemme. Kirjassa on 22 harjoitusta vetovoiman lain hyödyntämiseen. Harjoitukset ovat yksinkertaisia mutta voimallisia. Kirjan ansiosta aloin hahmottaa ajatuksia ja tunteita konkreettisina  värähtelyinä, ja sen myötä koko vetovoiman laki on avautunut uudella tavalla.

5. Raha ja elämäntehtävä (Roman & Packer)

Lisää vetovoiman lakia, mutta vähän eri näkökulmasta: miten löytää oma elämäntehtävänsä ja vielä onnistua ansaitsemaan elantonsa sillä. Kirjassa on Hicksien kirjan tapaan huikean hyvä ja kannustava energia. Joskus epäuskon hetkinä avaan tämän kirjan sattumanvaraisesta kohdasta ja löydän joka kerta tsemppimielen uudestaan. Sopii hyvin kenelle tahansa, joka etsii elämänsä suuntaa, miettii ideaa itsensä työllistämiseen tai yrityksen perustamiseen, kaipaa itselleen sopivampaa työpaikkaa tai pohtii sitä, miten henkisyys ja vauraus sopivat yhteen.

6. Neljä tietä vapauteen (Don Miguel Ruiz)

Tolteekki-intiaanien henkistä viisautta neljän yksinkertaisen ja selkeän henkisen periaatteen verran. Luin kirjan ns. polkuni alkumetreillä ja edelleen kertaan näitä periaatteita aika ajoin, sillä ne ovat erittäin toimivia. Mainittakoon niistä yksi: Älä oleta mitään. Yksinkertaista, mutta parhaat asiat usein ovat yksinkertaisia. Kirja voisi mielestäni kuulua vaikka lukion opintosuunnitelmaan – periaatteet ovat nuortenkin opittavissa (ja maailma olisi merkittävästi parempi paikka, jos kaikki todella sisäistäisivät ne).

7. Enemmän energiaa (Sanna Ehdin)

Sanna Ehdin on ruotsalainen immunologi, joka on kirjoittanut aivan uudenlaisen terveyskirjan. Harva lääkäri vielä suhtautuu ihmiseen energiaolentona kuten Ehdin. Hän esittelee kirjassa muun muassa ravinnon, ajatusten ja tunteiden vaikutusta energiatasoon ja energiahoitomuotoja. Mukana on myös hyviä myrkynpoisto-ohjeita. Tutkijan otteella tehty (tutkimusviitteitä on runsaasti niitä kaipaaville) mutta silti selkeä lukea. Tämä kirja auttoi entistäkin paremmin hahmottamaan ihmistä henkisenä ja fyysisenä kokonaisuutena sekä ajatusta, että kaikki on energiaa. Siksi kaikki ympärillämme vaikuttaa terveyteemme jollakin tavalla.

8. Intuitio – sisäisen tiedon johdatuksessa (Penney Peirce)

Tämä on se kirja, jonka ottaisin mukaan autiolle saarelle, jos yhden saisin valita. Toisaalta Penney Peirce varmasti sanoisi, että en tarvitse tätä, sillä tiedän jo kaiken tarvittavan… Niin kuin tavallaan tiedänkin. Kirja oli oikeastaan täynnä itsestäänselvyyksiä, mutta tarvitsin sen tuekseni tuomaan tuon tiedon tiedostamattomasta mielestäni tietoiseen ja jäsentämään sen. Kirja kolisi niin kovaa, että välillä en voinut lukea kuin pari sivua kerrallaan ja sitten piti jo pysähtyä hengittämään ja miettimään. Peirce opastaa oman intuition käytön mahdollisuuksiin ja saloihin sekä opettaa elämään sopusoinnussa luovan kierron kanssa. Hän puhuu juuri siitä vapaasti virtaavasta elämästä, josta minäkin tässä blogissa kirjoitan 🙂

9. Eat Pray Love – omaa tietä etsimässä (Elizabeth Gilbert)

Ei kun sittenkin tämä lähtisi mukaani autiolle saarelle! Tietysti! Johan se on ollut matkassani Malesiassa, Thaimaassa ja varmaan muuallakin… Liz Gilbert, tuo 35-vuotiaana eronnut journalisti-kirjailija on jostain kumman syystä inspiroinut minua erityisen paljon 😉 Värikäs tarina vie elävästi mukanaan maailman eri kolkkiin ja erityisesti Lizin henkiselle polulle. Elokuvaversiosta voi olla monta mieltä, mutta rakastan sitäkin.

Pakko mainita myös:

Sisäinen sankari (Jari Sarasvuo)

Conversations with Richard Bandler (Bandler – Fitzpatrick)

Kehosi paljastaa mielesi (Deb Shapiro)

Munkki joka myi Ferrarinsa (Robin Sharma)

Harry Potterit 🙂

Tällä hetkellä luvussa:

The Gifts of Imperfection (Brené Brown)

***

Miten itse valitsen lukemiseni? Tunteella. Avaan mieluusti kirjan kirjakaupassa, vilkuilen vähän sieltä täältä ja tunnustelen, osuuko silmiini jotain, joka auttaisi minua nyt. Jos kirja selvästi vetää puoleensa, ostan sen. Luotan myös merkkeihin: jos jokin kirja säännöllisesti ”ilmestyy” näköpiiriin kaverien puheissa, nettikaupoissa, missä tahansa, alan uskoa, että se voisi olla minua varten. Mutta siinäkin kohtaa kuuntelen tunnettani, houkutteleeko kirja vai ei. Nykyään ostan ensisijaisesti kirjoja, joista on sellainen olo, että tuota en voi olla ostamatta, sen pariin on päästävä heti 🙂

Minulle oppiminen ei ole sitä, että suoritan lukemista ensimmäisestä luvusta viimeiseen. Tärkeämpää on, että löydän tietyt asiat ja opit ja sisäistän ne. Siksi luen kutakin kirjaa sen verran kuin parhaalta tuntuu. Olen antanut itselleni luvan jättää kirjoja kesken. Minulla on jatkuvasti useita kirjoja meneillään, osaa en koskaan lue loppuun. 

Oppimiskokemus ei välttämättä edellytä kokonaisen kirjan lukemista, sillä tärkein oppi juuri minulle saattaa löytyä jo ensimmäisiltä sivuilta. Ehkä olen sen jälkeen valmis johonkin toiseen kirjaan, ehkä palaan kesken jääneeseen joskus myöhemmin. Sen mukaan mitä intuitio sanoo 🙂